FINNISH FABRICS... SUOMALAISIA KANKAITA...

Where ever I travel I like to buy fabrics or prints. While in Finland during May, I found new curtain fabrics. Two different fabrics printed from the paintings of the famous Finnish painter Albert Edelfelt has been taken to the Vallila collection. Vallilla is specialized in curtain fabrics and they often have big prints.... I bought both new prints, one presents kids playing by the sea in the 18th century and the other one is an image of the Luxemburg park in Paris in the end of 18th century when Edefelt spent some time painting in Paris. I just love fabrics... You can do so many things with them...

Missä tahansa matkustelen, ostelen aina kankaita tai printtejä. Toukokuussa Suomessa ollessani löysin Vallilan uudesta valikoimasta Albert Edelfeltin maalamista tauluista painettuja verhokankaita...

Vallilan kokoelmissa on usein suurikokoisia printtejä. Toinen kankaista esittää poikia leikkimässä merenrannalla 1800-luvun lopulla ja toinen on Edefeltin Pariisin kaudelta 1800-luvun loppupuolelta myös, taulu kuvaa Luxemburgin puistoa Pariisissa. Minä rakastan kankaita ja niistä voi tehdä kaikenlaista...

For my to fabrics I needed wooden frames... These ones has been in the attic who know how long before I found them. I had to treat them to make sure that they don't have any wood worm or any other wood eating insects...

Kankaille tarvitsin puiset raamit... Nämä kaksi raamia olivat maanneet ullakolla ties vaikka kuinka kauan ennekuin löysin ne. Käsittelin puiset raamit ensin aineella, joka torjuu ja hävittää puuta syövät ötökät...

Boys playing by the sea is now decorates  the long corridor upstairs...

Pojat leikkimässä merenrannalla koristaa nyt pitkää yläkerran käytävää...

The image of the Luxenburg Park goes well with this revamped furniture...

Kuva Luxemburgin puistosta sopii hyvin tänä patinoidun kaapiston kanssa...

Open space upstairs after the long corridor...

Avonainen tila yläkerrassa käytävän päässä...

These prints are from the Marimekko Fabric Collection. I made these frame few years ago when we were living in Andorra... Now they bring colour to the staircase that goes up from the back of the kitchen...

Kaikille tuttu Marimekon unikko printti. Nämä raamit tein jo vuosia sitten kun asuimme Andorrassa... Nyt ne tuovat väriä portaikkoon, joka vie apukeittiöstä yläkertaan...

Marimekko Poppy Print turned 50 years this year...

Marimekon Unikko printti täytti 50 vuotta tänä vuonna...

TARINAA KELTAISESTA TALOSTA...WRITING ABOUT THE YELLOW HOUSE...

Still raining today so I was writing more about the story of this house. Unfortunately it's all in Finnish and maybe google translator gives you and idea about what I have been writing. I have over 90 pages containing stories about this house, how we end it up here, about the renovation, stories about the neighbours and lots of facts about this 600 years old lady... The photos are from the first visit that we made to this house in January 2011...

Tänään sade jatkui ja olenkin viettänyt aamupäivän ja puolet iltapäivästä jatkaen Keltaisen talon tarinaa jota olen kirjoitellut aina silloin tällöin. Olen kirjoittanut noin 90 sivua kaikesta siitä, miten päädyimme tänne, mitä olemme saaneet aikaiseksi, naapuresita, ranskalaisista tavoista ja historiaa 600 vuotta vanhasta rouvasta... Tässä pieni katkelma meidän ensi visiitistä ja fiiliksestä talossa tammikuussa 2011.

Tässä pätkä jo aikoja sitten kirjoitetusta teksistä, jossa todellakin saavumme nesi kertaa talon pihalle...

Otimme oikeanpuoleisen tien ja nousimme tätä puoliksi asfaltoitua tietä ylös. Tien keskellä kasvoi talvellakin hieman ruohoa. Noustessamme ylös tietä pitkin tunsin kiinnostusta heti, minnehän se johtaa. Oikealla puolella näkyi mäen päällä vanha komea talo, joka kuitenkin osoittautui tilan naapuriksi. Kapea tie kaartui ylöspäin ja sen molemmille puolille jäi peltoaukeama, ylhäällä vasemmalla näkyi jo pitkä rakennus, todennäköisesti  se oli talli tai navetta. Sitten saavuimme tämän rakennuksen nurkalle ja edessämme avautui suljettu piha kivimuurineen ja oikealla puolella oli keltaisen rakennuksen kulma. Sisälläni jokin tikitti.
 Autosta ulos pihalle astuessammessa eteemme avautui täysi näkymä vanhasta kaksikerroksisesta talosta, jota kutsutaan Chartreuxiksi. Vaalean sinertävän harmaat ikkunaluukut olivat tuikasti kiinni ja talo näytti nukkuvan talven kylmyydessä. Talon seinien kirkas keltainen väri ei ollut yleistä näillä seuduilla. Siinä me seisoimme Geraldin kanssa katsoen taloa, sillä aikaa kun välittäjä haki avaimia, jotka oli kätketty tallissa sijaitsevaan vajaan. Avaimilla pääsisimme tutustumaan talon sisätiloihin. Seisoimme sisäänkäynti oven edessä jännittyneenä, kuin kaksi pientä lasta, jotka odottavat makeiskaupan aukeamista.
 Vanha ulko-oven avautuessa tuli meitä seinä vastaan. Sisääntulo oli kapea käytävä ja kesti hetken ennen, kuin Murielle kytki varashälyttimen pois päältä ja hän sai sähkövirran päälle, jonka jälkeen voisimme astua peremmälle. Käytävän oikeapuoli johdatti heti tilavaan keittiöön. Normaalisti visiitin aikana kaikki ikkunaluukut avataan, jotta päivänvalo pääsee sisälle. Tämän talon luukut olivat niin piukasti lukittu monella eritavalla, että meidän piti tyytyä vanhojen ja vaatimattomien sähkövalojen tuomaan valaistukseen. Talo oli täynnä huonekaluja ja kaikki kaappien ja kaapistojen ovet oli avattununa ja pöydillä oli astiastoja, erilaisia koriste-esineitä ja lakanoita. Keittiön takana oli pieni huone, jonne emme saanet valoa. Pimeä huone tummilla seinillä ei kertonut meille mitään. Jatkaessamme matkaa käytävää pitkin sisääntulon vasemalle puolelle saavuimme ensin huoneeseen, jossa oli ajan tummuttama juuttikangas seinää tapetoimassa ja puulattia. Tummat antiikkiset huonekalut näyttivät raskailta ja ne olivat samaa tekoa, kuin nurkkaan rakennettu kaappi. Vastapäätä huonetta sijaitsi samasta puusta koristeltu suuri takka. Huoneen juuttiseiniä koristeli arvokkaan näköisiä tauluja. Huoneen toisesta ovesta jatkui käytävä, mutta ensin oikealle avautui portaikko, joka vei toiseen kerrokseen. Portaikko kaarsi itsensä ylös ja samalla se syleili kaiteensa kanssa jotain erikoisen kummaa. Keskelle kaartuvaa portaikkoa oli lattia-alaltaan noin 1m2 koppi, joka osoittautui vessaksi. Vaikka WC olikin lattia-alaltaan pieni niin korkeutta vessalla oli meilkein neljä metriä. Portaikon alle jäi pieni matala ovi. Matkamme jatkui pimeähköä käytävää pitkin seuravaan huoneeseen, joka oli varmaan joskus toiminut jonkinlaisena olohuoneena, sillä sielläkin oli takka. Takan etuosa oli koottu suurista veistetyistä koristeelisesta kalkkikivistä, jonka ylinosa oli halki. Kaikki ikkunaluukut pysyivät kiinni ja talossa ei pidetty lämpöä päällä talvellakaan, joten siellä huokui kylmyys. Koko talo tuntui olevan talvihorroksessa.
Seuraavaksi avautui pariovet suurikokoiseen makuuhuoneeseen, jonka päässä oli surkea kylpyhuone. Sitä oli joku ehkä joskus yrittänyt remontoida hyvin halvalla ja se oli todella alkeellinen. Tässä vaiheessa olimme saapuneet talon päähän. Tässäkin huoneessa oli takka. Takkojen tuoma lämpö oli ennen keskuslämmitystä ainoa mahdollisuus yrittää luoda jonkinlaista mukavuutta talven kylmyyteen. Kävimme läpi huoneen ja käännyimme takaisin päin ja tulimme uudelleen portaiden luokse. Matkasimme nyt vessaa sylyilevää portaikkoa ylöspäin ja saavuimme pitkälle käytävälle, jossa muutama ikivanha lamppu roikkui katossa antamassa valoa. Yläkerta oli täynnä makuuhuoneita. Aivan talon toisessa päässä oli todella suuri makuuhuone, jonka yhteydessä oli erillinen WC, lavuaari ja niin ranskalaisten suosima bidet, siksi varmaan suomenkielikin on omaksunut tämän nimen. Bidet kuulostaa paljon hienommalta, kuin pyllynpesuallas. Tämän vaatimattoman kylpuhuoneen takaa löytyi vielä pienenpieni makuuhuone, jonka toista seinää koristi vanha sienään upotettu kaapisto valkoisilla ovilla. Käännyimme takaisin sinne mistä olimme tulleet. Suuri huone kuului rakennuksen toiseen torniosaan. Tornirakennukset olivat lisätty alkuperäiseen rakennukseen paljon myöhemmällä ajalla. Tässä valtavassa makuuhuoneessa oli huonekorkeutta 3,7 metriä, huone oli koko rakennuksen leveyinen eli noin 5,5 metriä, kun äkkiä sen mittasimme askeleilla. Seuraava huone kuului jo vanhempaan osaan ja huoneen korkeus putosi huomattavasti...

WASHING RUGS... MATTOPYYKKI...

You can take me out of Finland, but you can't take the Finn out of me...

Voit viedä minut pois Suomesta, mutta et voi ottaa suomalaisuuttani minusta pois...

Finnish traditional rugs, Finnish special soap for rugs, special  brush and coffeemug  the Moomin mug with Vilijonka washing a rug...

Aitoja suomalaisia vanhoja räsymattoja, mäntysuopaa, juuriharja ja kahvia Rouva Vilijonka muumimukista... 

My washing table...

Pesupöytä...

The top  of the warm stone wall is excellent to let the rugs dry for the day...

Lämmin kivimuuri toimii hyvin matonkuivaukseen...

NEW MAJOR... UUSI KYLÄN PORMESTARI...

The provence of Dordogne have a tradition to plant huge pole next to the municipality office to mark the change of the major and the municipality counsels... So 10 days ago we have the opportunity to celebrate this kind of happening in our village... The people living in the Montagnac La Crempse village brought different sizes of French flags that were attached to the tall pole made of a pine tree...

Dordognen läänin traditioon kuuluu nostaa pystyyn korkea männystä tehty salko joka on koristeltu Ranskanlipuilla aina kun uusi kylän pormestari on valittu... 10 päivää sitten meillä oli mahdollisuus osallistua kylämme Montagnac La Crempsen juhlatilaisuuteen... kylän asukkaa toivat mukaan erikokoisia Ranskanlippuja, jotka kiinnitettiin korkeasta männystä tehtyyn salkoon...

After all the flags were attached to the pine pole, it was lifted up and planted in to the ready made deep hole...

Kun kaikki liput olivat kiinnitetty salkoon, nostettiin salkon ylös ja se istutettiin maahan kaivettuun suvään aukkoon...

Our new major, a friend of us making a short speech and thanking the previous major for his good work... This is also a celebration for the new elected municipality delegates...

Meidän kylän uusi pormestri, joka on hyvä ystävämme pitää tässä lyhyen puheen ja kiittä entistä pormestaria hyvästä työstä... Tämä juhlahetki kuuluu myös osaksi kaikille uusille kunnanvaltuuston jäsenille...

And what else? Of course then it's time for the aperitif...

Ja mitä muuta? No tietenkin sen jälkeen oli aperitiivin vuoro...

THE STONE WALL... KIVIMUURI...

Since last summer we have been renovating the old stone walls... This spring it was the turn of the big arch to be renovated... It used to be the main entrance to the courtyard long time ago, before the road was built to the other side of the property... Along this wall was the original route from Montagnac village to the Villablard that dates from 11th century...

Viime kesänä alkoi kivimuurien entisöinti... Tänä keväänä oli suuren kaariportin vuoro... Tämä portti toimi alkujaan pääsisäänkäyntinä sisäpihaan, ennenkuin tilan toiselle puolelle rakennettiin tie... tämä kivisen muurin reunalla kulki ensimmäinen tie Montagnacin kylästä Villablerdiin ja se on alkuperäisin jo 1100 -luvulta...

In 1999 the big storm took down a very old linden tree in the middle of the yard... The tree felt on the side of the arch damaging the wall on the side of the arch... Then the crack it was repaired just with some cement and the wall stayed skew...On the bottom part of the arch some of the bigger stones were damage by the time...

1999 myrsky kaatoi suuren lehmuksen keskellä sisäpihaa... Kaatuessaan lehmus vaurioitti muurin seinää... Silloin muurissa oleva halkeama korjattiin vain sementillä ja muumi jäi vinoksi...

Kaariportin alaosassa olevat suuret kivet ovat vaurioituneet ajankuluessa...

Gerald numbered all the big stones in the arch and built a wooden platform to hold the arch, before taking loose any big stones...

Gerald numeroi kaikki suuret kivet kaariholvissa ja kaaren alaosaa tuettiin puusta rakennetulla kaarituella ennen kuin suuria kiviä otettiin irti kaariportista...

After the arch stones were taken down one by one, they were placed on the ground in the numbered order... Now it was the turn to take down the part of the wall that was skew...

Sen jälkeen kun numeroidut kaariholven kivet oli viety alas yksi kerrallaan, makasivat ne nyt maassa numerojärjestyksessä... Sen jälkeen purettiin kivimuurin vino osa kokonaan...

Left on the ground the arch stones... And in the front of the tractor the part of the wall that was rebuilt straight...

Vasemmalla maassa kaariholven kivet... Ja traktorin edessä muurinosa joka on rakenettu uudelleen suoraksi...

The mason know what to do... Here he is placing the "key" stone that holds the arch...

Muurari tietää mitä tekee... Tässä hän asettaa viimeisen kiven kaariholvin keskelle, sitä kutsutaan ranskaksi holvin avaimeksi, sillä tämä kivi lukitsee kaaren...

On the top of the arch the mason built a "genouise" with roof tiles...

Kaaren päälle muurataan kattotiilistä genoise niminen osa...

The renovated arch...

Entisöity kaariportti...

The hundreds years old wall was hollow in this part and it has to be demolished before renovating the whole long wall... Gerald found snakes nests in it with eggs, and ideal warm place for the snake aggs to hatch...

Satoja vuotta vanha kivimuuri oli keskeltä ontto ja se piti purkaa pois ennen kuin koko muuri vointiin entisöidä... Gerald löysi käärmeen pesiä kivimuurin sisältä, todellakin muurin lämpö antoi oivallisen paikan käärmeen munille kuoriutua...

The wall was built so long time ago that the only building material was sand and clay...

Muuri on rakennettu niin kauan aikaa sitten jolloin ainoa kiinnitysmateriaali kiville oli hiekka ja savi...

Big wall, big tools...

Valtava muuri, valtavat työkalut...

Renovated stone wall... 

Entisöity kivimuuri...

On the top of the wall the mason enforced the wall with metal pieces and concrete...

Muurin pääliosa vahvistettiin metallilla ja betonilla...

The wall this morning...

Kivimuuri tänä aamuna...

The top of the wall...

Kivimuurin päällysosa...

The "genoise is the part which is made by roof tiles between the wall and the top of the wall...

Rakennelma nimeltä genoise on osa joka jää kivimuurin ja sen päällysosan väliin... Se on muurattu kaarevilla kattotiileillä...

And the work carries on... Photo of this morning...

Ja työt jatkuu... Kuva otettu tänään aamulla...

FIVE ROSES... VIISI RUUSUA...

I asked Gerald to plant five rose bushes along next to the lavender...He did it but it took few days... First he took down a very low stone wall and rebuilt it again... While I was away for a week he made some more landscaping and he had a surprise for me...

Pyysin Geraldia istuttamaan viisi ruusupuskaa laventeleiden vierelle... No hän teki sen, mutta se otti muutaman päivän... Sillä aikaa kun olin viikon poissa oli hän toiminut puutarhirina ja luonut minulle yllätyksen...

When I came back home the five roses has been planted and Gerald had change totally the look of this terrace place... Now we have light on the new built wall and in front of it we have some grapes growing... 3 of them are for wine and the rest is table grapes...

Kun saavuin takaisin kotiin oli koko terassi alue saanut uuden ilmeen ja Gerald oli vihdoinkin istuttanut ne viisi ruusua...Nyt uudelleen rakenettujen kivimuurien päällä on lamput ja muurin edessä kasvaa viiniköynöksiä... 3 niistä on viinin tekoon ja loput ovat syötäviä viinirypäleitä...

The Happy Braai ( name for the barbecue in south Africa) Master... And he was very proud of his new braai, it's made in South Africa...

Onnellinen Braai ( nimi grillille Etelä-Afrikassa) Mestari... Ja Gerald oli hyvin ylpeä uudesta braaista, joka on valmistettu Etelä Afrikassa...